TOKO - Tottelevaisuuskoe

   Riitta Jantunen-Korri
 Tottelevaisuuskoe eli toko on kaikille koiranohjaajille ja kaikille koiraroduille - myös rekisteröimättömille ja monirotuisille ns. X -rodun koirille - tarkoitettu koemuoto, jossa mitataan koiran osaamista ja hallittavuutta eri liikekuvioissa, ja koiran ja ohjaajan yhteistyötä. Sairas koira, tai koira, joka on vihainen toisille koirille tai ihmisille, ei saa osallistua. Ei myöskään kiimassa oleva narttu, tai narttu joka odottaa pentuja, tai jolla on alle 6-viikkoiset pennut kotonaan. Tokon sääntökirjan ensimmäisellä sivulla lukee: "Koulutuksen tarkoitus on opettaa koiralle miellyttävää ja hallittua käyttäytymistä sekä koiran ohjaajalle oikeaa ja asiallista koiran käsittelytaitoa." Tätä tämä koemuoto ehdottomasti, etenkin alemmissa luokissa, onkin. Kannattaa muistaa kuitenkin, että arvokisatasolla koemuoto painottaa jo hyvin paljon viimeisteltyä, tarkkaa, hyvin nopeaa ja hallittua kokonaissuoritusta eri liikkeissä. Siksipä aloittelevankin tokoilijan kannattaa pitää mielessään koiraansa kouluttaessaan, että iloinen ja nopea suoritus korostuvat arvostelussakin, kun koira lähestyy tottelevaisuusvalio-tasoa! 

Kynnys lähteä kilpailemaan tokossa ei ole kovin suuri: kuka tahansa, jolla on peruskoulutettu ja hallinnassa oleva koira, voi periaatteessa osallistua alokasluokkaan pienen taitojen hionnan jälkeen. Jos taas kiinnostuu kilpailemisesta, niin tokossa on hyvä myös edetä: luokkia on neljä; eli alokas,- avoin,- voittaja- ja erikoisvoittajaluokka. Siinä missä alokasluokassa käydään läpi aivan normaaleja koiran perushallintaan liittyviä liikkeitä, kuten paikalla makuu, luoksetulo, maahanmeno, niin ylemmissä luokissa liikkeet ovat jo monitahoisia kilpailuliikkeitä, joiden opettamiseen saa paneutua vaihe vaiheelta. 

Aloitetaan TOKO-harrastus 

 Ihan ensiksi kannattaa hankkia tokon sääntökirja vaikka tilaamalla se Suomen Kennelliitosta, tai lainata se vaikkapa joltain oman koiraseuransa kouluttajalta. Lukemalla sääntökirjan tiedät, kuinka kokeessa käyttäydytään, ja miten esimerkiksi alokasluokan liikkeet suoritetaan. Eli itsestään selvää pitäisi olla, että esimerkiksi koiran rankaiseminen kokeen aikana on kiellettyä. Osasuoritusten aikana koiraan ei saa myös muutenkaan koskea. Liikkeen lopussa koiraa kiitetään, mutta makupaloja ei saa antaa. Myöskään ulkopuolista apua kokeen aikana ei hyväksytä. Muista kuitenkin, että kaikesta voi kokeen aikana - tai mieluummin jo ennen omaa suoritusvuoroaan - kysyä arvostelevalta tuomarilta, jos esimerkiksi jonkun liikkeen suoritus vielä askarruttaa. Etenkin alokasluokan ohjaajia tuomarit ovat hyvin tottuneita neuvomaan, ja suhtautuvat ystävällisesti ylimääräisiinkin kysymyksiin. Aina parempi kysyä, kuin tehdä omaa tietämättömyyttään joku virhe! 

Jos olet harjoitellut lähinnä yksiksesi, kannattaa käydä testaamassa omat ja koiran taidot vaikkapa lähimmällä koulutuskentällä koulutusohjaajan valvonnassa; sitten tiedät paremmin, mitä liikkeitä vielä pitäisi hioa itse kokeeseen, tai tarvitsetko vaikka paikalla makaamis-harjoituksia ryhmässä lisää. Jos kaikki tuntuu sujuvan hyvin, koirasi osaa liikkeet ja sinulla on kontakti siihen (koirasi ei karkaile muiden koirien tai ihmisten luo!) niin sitten vain kisaamaan! 

Mitä, missä ja milloin? 

Kisakalenterin löydät aina uusimmasta Koiramme- lehdestä (lehti tilataan suoraan Suomen Kennelliitosta). Sieltä näet asuinpaikkaasi lähimpänä olevat kisat. Jos huomaat, että kisat ovat parkkihallissa tai maneesissa, voi olla syytä myös käydä treenaamassa muutaman kerran samanlaisessa paikassa etukäteen. Myös ilmoittautumiskaavakkeita saa Suomen Kennelliitosta tilaamalla, tai jos sinulla on näyttelyyn -ilmoittautumiskaavakkeita, niin täytät siitä myös kokeeseen ilmoittautumiskohdan. Lisäksi on maksettava ilmoittautumismaksu (joka tavallisesti pyörii 80-120 mk välillä) järjestävän seuran tilille, ja liitettävä kuitin kopio mukaan ilmoittautumiseen. 

 Hieman ennen kisoja saat postitse aikataulun ja ajo-ohjeet kisapaikalle. Kisapäivänä kannattaa olla ajoissa liikkeessä, jotta ehdit katsastaa kisapaikan, ja totuttaa myös koirasi siellä oleskeluun. Muista kisoissa aina rehti kisahenki ja hyvä fiilis! Kiitä koiraasi liikkeen jälkeen, ja onnittele luokassasi sijoittuneita, vaikka itselläsi ei aivan paras päivä olisikaan ollut. Muista, että koirasi kyllä yrittää aina parhaansa, sille opettamasi osaamistaidon mukaan. Ehkä itse jännitit niin, ettet antanut aivan samanlaisia käskyjä koirallesi kuin harjoituksissa? Tai voihan olla, että vieras ympäristö häiritsi koiraasi, jolloin sitä pitäisi treenata enemmän kisaa vastaavissa olosuhteissa. Jos taas koe meni hyvin, saat siitä todisteeksi ensimmäisen palkinnon ja punaisen nauhan, ja alokasluokasta näin ollen vähintään 160 p. Kenties sijoituitte ja pääsitte palkinnoillekin?! 

Luokat ja valionarvot 

Alokasluokasta siirtyy avoimeen luokkaan kahdella ykköstuloksella, avoimesta voittajaan ja voittajasta erikoisvoittajaluokkaan kolmella ykköstuloksella. Kun koira saa kolme ykköstä erikoisvoittajaluokasta, siitä tulee Suomen Tottelevaisuusvalio, FIN TVA. FIN TVA -arvoon tarvitaan myös koiranäyttelystä laatuarvostelun 2 -tulos. Valionarvoon ei kuitenkaan tokouraa vielä kannata lopettaa: tokossa järjestetään myös piirinmestaruus, - Suomen Mestaruus, - ja PM/ MM-tason kisojakin. Ennen kuin näin pitkälle pääsee, on toki työtäkin tehtävä; suunnitelmallinen treenaus ja koiran motivaation ylläpitäminen liikkeisiin vaatii harrastajalta paljon, mutta antaa parhaimmillaan saumattoman ja iloisen yhteistyön koiran ja ohjaajan välillä.Miten tokoharrastus aloitetaan? 

 Jos olet hankkimassa harrastuskoiraa tokoon, tai omistat jo pennun, tuleva kisaura helpottuu, jos mietit jo heti alussa miten aloitat. Koiran rodulla tai sukupuolella ei ole väliä aloittaessasi kilpailemisen, eli kisoissa näkee ihan kaikenlaisia rotuja, myös monirotuisia. Vasta siinä vaiheessa, kun tavoittelee aivan huippua, rodullakin voi olla jotain merkitystä, sillä osa koiraroduista on jalostettu tekemään työtä ihmisten kanssa, ja näin niillä on yleensä jo luontainen kontakti ihmiseen, samoin kuin halua tehdä työtä. Jos käy seuraamassa tokon arvokisoja, huomaa, että monet koirarodut on paimenkoiria; eli aivan tokon huipulla näkee lähinnä bordercollieita, australiankelpieitä, ja silloin tällöin myös muita palveluskoirarotuja ja noutajia. Mutta aivan ensimmäiseksi tokokoiraksi nämä rodut eivät välttämättä ole edes kaikkein helpoimpia, ja kilpailuissa voi menestyä paljon paremmin omalla, aivan muun rotuisella koiralla, oli se sitten seurakoiraksi luokiteltu rotu tai vaikkapa joku terrieri! Suomessa kilpaileekin, luokista riippumatta, koirarotujen lähes koko kirjo! 

Jo nuorella pentukoiralla voi tehdä tokoon tähtääviä harjoituksia; kontaktiharjoituksia, luoksetulo- ja vaikkapa merkkitreenejä. Tärkeintä on kuitenkin, että kaikki tehdään leikinomaisesti, ja pentua kiitetään ja palkataan paljon, oli palkkio sitten makupala tai lelu (tennispallo, vetolelu yms.). Ns. pentuharjoituksia voi jatkaa koko pentuiän, kunhan pitää huolta, että pennulla on hauskaa, ja että se on aina virkeänä kun sen kanssa leikkii ja harjoittelee. Lähiseurasi koirakentällä voi myös olla pentukursseja, tai nuorille koirille sopivia harjoituksia. Noin vuoden ikäisellä koiralla voit hyvin jo mennä alokasluokan tokoon - alaikäraja on 10 kk - mutta siihen mennessä jo opitut asiat pitäisi kerätä "kilpailullisiksi kokonaisuuksiksi". Eli jos olet harjoitellut hyvin pieninä paloina kaikkia liikkeitä, niin nyt ne kootaan: esim. luoksetulo -liike sisältää koiran istuutumisen käskystä, lyhyen paikallaolon istumis-asennossa ennen kuin kutsut koiraasi, varsinaisen luoksetulon, mahdollisen eteenistumisen edessäsi, ja siitä vielä sivulletulon. Kannattaa käydä ennen ensimmäistä omaa kisaa katsomassa yksi tottelevaisuuskoe! Myös epävirallisia tottelevaisuuskokeita eli möllitokoja järjestetään, joissa kannattaa käydä testaamassa koiran osaamistaso, jos se vielä mietityttää. 

Edetään pidemmälle harrastuksessa 

 Meillä on Suomessa tällä hetkellä lajissa erittäin kehityskelpoinen tilanne: tokoa harrastavia seuroja on melkein jokaisessa kaupungissa ja kunnassa ympäri Suomen, samoin kisoja järjestetään paljon; keväästä syksyyn järjestetään joka viikonloppu useita tottelevaisuuskisoja, jopa talvikaudellekin mahtuu paljon yksittäisiä kisoja. Edistyäkseen lajissa tokosta kiinnostuneen ihmisen kannattaa hakeutua koirayhdistysten tokokursseille, käydä koulutusviikonlopuissa ( esim. SKL:n järjestämä tokokoulutuspäivät ) ja lukea kirjallisuutta; englanniksi ja ruotsiksi löytyy jo paljon hyviä koirankoulutusoppaita nimenomaan tokosta! Myös tokovideoita löytyy esimerkiksi internetin kautta tilaamalla. 

Suomen Mestaruus -tasolla kilpailee n. 20-30 koirakkoa Suomessa, joista 20 karsitaan edellisvuoden tulosten perusteella SM:iin. Karkean arvion mukaan tottelevaisuuskokeen ylimmässä luokassa, erikoisvoittajaluokassa, kilpailee 50-70 koirakkoa aktiivisesti, tosin valitettavan moni lopettelee heti TVA -arvon saatuaan, vaikka sen pitäisi vasta olla alku todelliselle kisauralle! Yhä useampi kuitenkin tänä päivänä aloittelee tokouraansa pentukoiran koulutuksesta lähtien, ja tähtää niin pitkälle kuin omat ja koiran resurssit kestävät. Tällöin astuu kuvaan myös kilpailijan henkinen "kisakestävyys" ja koiran rodun - luonteen ja käyttöominaisuuksien! - sopivuus lajiin. 

TOKOn valmennusrengas 

 Suomessa on muutaman vuoden ajan toiminut myös nk. Tokon valmennusrengas, jonka tarkoituksena on valmentaa kärkikoirakoita maajoukkue-edustusta silmällä pitäen. Yleensä koulutusviikonlopun yhteydessä on myös kaikille avoin koulutustilaisuus, joissa on usein mahdollisuus kuulla ulkomaalaisiakin tokokouluttajia. Tämän hetken tokon kärkimaat Euroopassa ovat Englanti ja Pohjoismaat, myös Italia ja Ranska kirivät kohti kärkeä. Englannissa kilpaillaan tokossa maan omilla säännöillä, joten käytännössä Ruotsi ja Norja ovat 1990- luvun hallinneet kärkisijoja PM- ja MM- tasolla. Yleisen koulutuksen ja koulutustiedon ja -taidon leviämisen kautta on tarkoitus saada myös Suomen tottelevaisuuskokeiden taso vieläkin paremmaksi. Lisätavoitteena on, ei vain parantaa yksittäisen tokoilijan suoritusta tiedon lisäämisellä, vaan myös nostaa Suomi vähitellen muiden Pohjoismaiden - Ruotsin ja Norjan - rinnalle arvokisa-asteikolla mitattuna.