Rauniokoira

Minunko koirastani rauniokoira? 
Sari Kärnä
Rauniokoiran tehtävä 

Rauniokoiran tehtävä on käydä onnettomuusalue tarkasti ja järjestelmällisesti läpi ja paikallistaa alueella mahdollisesti olevat uhrit. Koiran tulee etsiä uhreja ilmavainun avulla, sillä raunioalueella on hyvin paljon muiden ihmisten jättämiä jälkiä, joita seuraamalla koira ei kykene löytämään uhria / uhreja. Usein uhrin sijaintipaikkaan ei edes mene uhrin omaa jälkeä, sillä uhri on voinut olla esimerkiksi kotonaan onnettomuuden tapahtuessa. 

Löytääkseen uhrit koiran tulee pystyä liikkumaan rohkeasti vaikeillakin alustoilla, sillä alue on usein vaikeakulkuinen ja siellä voi olla rikkoutunutta lasia, tiilimurskaa, betonin raudoitusputkia, putkia, sähköjohtoja, liikkuvia alustoja, puuta jne. Samanaikaisesti alueella työskentelee muitakin kuten raivaus-ja pelastushenkilökuntaa aiheuttaen koiralle runsaasti häiriöitä, mm. melua, laukauksia, sireenien ääntä sekä savua. Koiran tulee olla siis sekä fyysisiltä että henkisiltä ominaisuuksilta sellainen, että se kestää rankkaa kuormitusta. Koiran tulee olla myös todella kiinnostunut ihmisistä, sillä kun koiralla on voimakas kiinnostus ihmisiin se jaksaa väsyneenäkin suuressa rasituksessa etsiä kadonneita ihmisiä. 

Uhrin paikallistamisen jälkeen koiran tulee ilmaista uhrin sijainti mahdollisimman tarkasti ohjaajalleen. Tällöin raivaushenkilökunta tietää tarkasti mistä kohtaa raivaukset henkilön ylösnostamiseksi aloitetaan. Ilmaisutapa voi olla joko haukkuminen tai rullailmaisu. Haukkumalla ilmaiseva koira haukkuu löydettyään uhrin, jolloin ohjaaja tulee paikalle ja merkitsee uhrin löytöpaikan esim. viirillä. Rullailmaisussa löydettyään uhrin koira ottaa kaulassaan roikkuvan rullan suuhunsa ja menee ohjaajan luokse. Ohjaaja kytkee koiran liinaan, jonka jälkeen koira luvan saatuaan vie ohjaajan uhrin luokse. Ohjaaja merkitsee samalla tavalla uhrin löytöpaikan lipulla. Haukkuilmaisu on rauniokoiralle parempi ilmaisumuoto, sillä rullalla ilmaisevalla koiralla on riski jäädä kiinni kaulapannastaan raunioilla oleviin esim. rautaputkiin. 

Raunioalueella voi olla vaarallisia paikkoja, joihin koiraa ei voi päästää, esim. sähköiskun tai palamisen vaara. Voi olla myös tilanteita, joissa koira on saatava välittömästi pysähtymään. Esim. koira on heiluvan lohkareen päällä ja ohjaajan täytyy pysäyttää koira estääkseen koiran putoaminen alas kymmeniä metrejä louhikon päälle. On myös paikkoja, joihin ohjaaja ei voi mennä, vaan koiran tulee mennä sinne yksinään. Näin ollen rauniokoiran tulee olla hyvin ohjaajan hallinnassa ja ohjattavissa. Kun koira on ohjattavissa, koirakon on mahdollista käydä alue järjestelmällisesti ja turvallisesti läpi varmistaen samalla onko alueella uhreja vai ei. 

Miten saan koirastani virallisen rauniokoiran? 

Rauniokoiraksi voi tulla koira kokoon tai rotuun katsomatta. Jotta koirasi voidaan hyväksyä viralliseksi rauniokoiraksi tulee sen suorittaa Suomen palveluskoiraliiton pelastuskoirien rauniokokeen. Siihen voivat osallistua kaiken rotuiset koirat. Koira voi olla myös sekarotuinen. Koiran tulee olla tunnistusmerkitty (tatuointi / mikrosiru) sekä rokotettu Suomen Kennelliiton määräysten mukaisesti. Koiran tulee olla myös suorittanut käyttäytymiskokeen hyväksytysti ennen rauniokokeisiin osallistumista. Alle 14 kuukauden ikäinen koira ei saa osallistua rauniokokeisiin. Yläikärajaa kokeisiin ei ole. Kiimaiset nartut saavat osallistua kokeeseen, mutta ne suorittavat kokeen viimeisinä. Kokeisiin ei saa osallistua narttu 30 vrk ennen odotettua penikoimista ja alle 42 vrk penikoimisen jälkeen eikä selvästi arka tai aggressiivinen koira. Mikäli koira ei läpäise koetta täytyy pitää vähintään 6 päivän tauko ennen kokeen uusimista. 

Millainen on sitten pelastuskoirien rauniokoe? 

Rauniokoe muodostuu raunio-osuuden lisäksi tottelevaisuus- sekä ketteryysosuudesta. Rauniokoe on suoritettu hyväksytysti silloin, kun koirakko on savuttanut jokaisesta osiosta (raunio, tottelevaisuus, ketteryys) vähintään tyydyttävän kokonaisarvosanan. 

Pelastuskoirien raunio-osuus 

Pelastuskoirille on kaksi rauniokoetta raunio A ja raunio B. Raunio A on vaatimustasoltaan helpompi kuin raunio B ja se tulee suorittaa hyväksytysti ennen raunio B:hen osallistumista. 

Rauniokokeessa arvostellaan koiran ominaisuuksia, kuten koiran selviytymistä ongelmatekijöistä (savu, melu, vaikeakulkuiset kohteet jne.), koiran ohjattavuutta, henkilöiden ilmaisua sekä koiran ja ohjaajan välistä yhteistyötä. Tämän lisäksi ohjaajan käyttäytymistä ja taktista toimintaa raunioradalla arvostellaan. Jokainen raunio-osion osa-alue arvostellaan sanallisin termein: erinomainen (E), erittäin hyvä (EH), hyvä (H), tyydyttävä (T), puutteellinen (P) sekä riittämätön (R). Osa-alueista lasketaan kokonaisarvosana, jonka tulee olla vähintään tyydyttävä kokeen läpäisemiseksi. 

¤ Raunio A 

Raunioalue on kooltaan n. 60 x 80 m. Alueella on kaksi maalihenkilöä ja etsintäaika on 15 minuuttia. Maalihenkilöistä toinen on osittain ja toinen kokonaan peitetty. Piilot ovat kokeen aikana kaikille koirille samat. Suorituksen aikana alueella on tulia, jotka savuavat voimakkaasti ja suorituksen aikana ammutaan 9 mm paukkupatruunoilla useita kertoja. 

Tuomari antaa kokeen alkaessa koiranohjaajalle tilanneselostuksen alueella tapahtuneesta onnettomuudesta sekä näyttää onnettomuusalueen rajat. Koiranohjaajan tulee tehdä alueelle etsintäsuunnitelma eli kertoa tuomarille sen miten hän aikoo tarkastaa alueen koiransa kanssa. Etsintäsuunnitelman kertomisen jälkeen koiranohjaaja tuomarin luvalla vapauttaa koiran ja lähettää sen raunioalueelle suorittamaan tehtävää. Koiranohjaaja saa lähteä liikkeelle aloituspaikasta vasta koiran ilmaistessa maalihenkilöä, koiran kadottua näkyvistä tai tuomarin kehotuksesta. Koiranohjaajan tulee siis antaa koiralle tilaa melko itsenäiseen toimintaan eli hän seuraa koiran toimintaa näköetäisyydeltä. Koiran ilmaistessa maalihenkilöt koiranohjaajan tulee kättä nostamalla osoittaa tuomarille, että hän hyväksyy koiran ilmaisun. Koetuomarin luvalla ohjaaja saa mennä koiransa luokse. Koiranohjaaja ottaa koiransa hallintaan ja tiedustelee uhrien vointia, jonka jälkeen tuomarin luvalla maalimiehet tulevat piiloista pois. 

Koe loppuu koiranohjaajan tekemään tilanneselvitykseen etsinnästä viimeistään koeajan tultua täyteen. Tämän jälkeen tuomari arvostelee koirakon toimintaa alueella. Löytämättä jäänyt maalihenkilö aiheuttaa kokeen hylkäämisen. Yksi virheilmaisu on sallittu. 

¤ Raunio B 

Raunioalue on kooltaan n. 100 x 100 m. Alueella on 3-5 maalihenkilöä ja löydöt on merkittävä viirillä. Piiloja voidaan vaihtaa kokeen aikana eri koirille, käytettyä piiloa ei saa kuitenkaan sulkea. 
Etsintäaika on 20 minuuttia. Alueella työskentelee kokeen aikana vähintään 3 raivaushenkilöä. Suorituksen aikana alueella on tulia, jotka savuavat voimakkaasti ja suorituksen aikana ammutaan 9 mm paukkupatruunoilla useita kertoja ja vähintään kerran ilmaisun aikana. 

Tuomari antaa kokeen alkaessa koiranohjaajalle tilanneselostuksen alueella tapahtuneesta onnettomuudesta sekä näyttää onnettomuusalueen rajat. Koiranohjaajan tulee tehdä alueelle etsintäsuunnitelma eli kertoa tuomarille se miten hän aikoo tarkastaa alueen koiransa kanssa. Etsintäsuunnitelman kertomisen jälkeen koiranohjaaja tuomarin luvalla vapauttaa koiran ja ottaa sen hallintaansa ja lähettää sen raunioalueelle suorittamaan tehtävää. Koiranohjaaja seuraa koiraansa sillä etäisyydellä, että näköyhteys säilyy. Raunioalueella voi olla tietty alue, jonne koira ei saa mennä. Eli koiranohjaajan on kyettävä ohjaamaan koiraansa siten, että se ei mene kielletylle alueelle. Alueella voi olla myös kohde-etsintä merkityllä alueella, jonne koiran tulee itsenäisesti mennä. Eli esim. romahtamisvaaran takia koiranohjaaja ei voi mennä kyseiselle alueelle. Koiran ilmaistessa maalihenkilöä koiranohjaaja käden nostamisella ilmoittaa tuomarille koiran ilmaisun. Tuomari antaa koiranohjaajalle luvan mennä piilon luokse, jossa ohjaaja ottaa koiran hallintaansa ja merkkaa piilon viirillä. 

Koe loppuu koiranohjaajan tekemään tilanneselvitykseen etsinnästä viimeistään koeajan tultua täyteen. Tämän jälkeen tuomari arvostelee koirakon toimintaa alueella. Löytämättä jäänyt maalihenkilö tai virheilmaisu aiheuttaa kokeen hylkäämisen. 

Tottelevaisuus 

Tottelevaisuus suoritetaan lajisuorituksen yhteydessä. Tottelevaisuutta ei tarvitse suorittaa hyväksytysti kuin kerran koekauden aikana. Eli jos koira on suorittanut tottelevaisuuden raunio A:n yhteydessä, sen ei tarvitse suorittaa tottelevaisuutta uudelleen raunio B:n yhteydessä. Koiran tulee tehdä liikkeet iloisesti ja nopeasti. Jotta tottelevaisuusosuus menee hyväksytysti läpi, tulee kokonaisarvosanan olla vähintään tyydyttävä. 

Tottelevaisuuteen kuuluvat seuraavat osiot: 

1. Vapaana seuraaminen käännöksin ja liikkuvan henkilöryhmän läpi kulkeminen. 
    Seuraamisen aikana on häiriöitä, kuten melua ja 2 laukausta. 
2. Liikkeestä istuminen. 
3. Liikkeestä maahanmeno ja luoksetulo. 
4. Liikkeestä seisominen ja luoksetulo. 
5. Hyppy 0,8 m esteen yli. 
6. Eteen lähettäminen. 
7. Paikalla olo häiriön alaisena yksin tai ryhmässä. 

Ketteryys 

Ketteryys suoritetaan aina rauniokokeen yhteydessä, mutta hyväksytysti vain kerran saman koekauden aikana. Saadakseen hyväksytyn arvosanan kokonaisarvosanan tulee olla vähintään tyydyttävä. 

Ketteryyteen kuuluvat seuraavat osiot: 

1. Liikkuva tynnyrisilta. 
2. Keinu. 
3. Tikapuut vaakatasossa. 
4. Pituushyppy 1,5 m. 
5. Putken läpi kulkeminen. 
6. Epämiellyttävälle materiaalille meneminen. 
7. Kauko-ohjaus, sivuttaisia paikan vaihdoksia. 

Tottelevaisuudesta ja ketteryydestä saa tarkempia ja yksityiskohtaisempia tietoja Suomen Palveluskoiraliiton julkaisemasta pelastuskoirien koeohjeista. 

Linkit 

¤ Suomen Palveluskoiraliitto ry - Pelastuskoiratoiminta