Lagottojen kertymäsairaus

Lagotoilla on havaittu uudentyyppistä kertymäsairautta. Sairastuneiden Lagottojen oireet ovat alkaneet 4kuukauden – neljän vuoden iässä. Oireet ovat eteneviä ja vaikuttavat etenevän nopeammin niillä koirilla, joilla oireet ovat alkaneet nuoremmalla iällä. Tyypillisimpiä ovat pikkuaivo-oireet (kuten kävelyssä ataksia eli koira kävelee kuin humalainen). Osalla koirista on myös esiintynyt nystagmusta eli silmien nykivää liikettä, joka on etenkin oireiden alkuvaiheessa ollut ajoittaista, kohtauksenomaista. Oireiden edetessä osalla koirista on havaittu myös käytösmuutoksia, kuten levottomuutta tai aggressiivisuutta.

Patologialla varmistettujen tapausten aivosoluista on löytynyt toistaiseksi tunnistamatonta kertymämateriaalia, jota on myös havaittu muiden kudoksien soluissa (esimerkiksi eturauhasen soluissa). Kertymämateriaalin laadun suhteen on tehty paljon jatkotutkimuksia (erikoisvärjäyksiä ja elektronimikroskopiaa), jotta pystyisimme tarkentamaan kertymän luonteen.

Patologisesti varmistettuja tapauksia on Suomessa tähän mennessä neljä. Lisäksi Ruotsissa ja Sveitsissä on todettu kummassakin yksi patologisesti vahvistettu tapaus.

Olemme löytäneet todennäköisen varastoitumissairautta aiheuttavan resessiivisen, eli peittyvästi periytyvän geenimutaation. Resessiivisessä sairaudessa sairas koira perii geenivirheen molemmilta vanhemmiltaan, jotka puolestaan ovat geenivirheen terveitä kantajia. Suomessa myös kahden elossa olevan koiran on todettu kantavan kahta kopiota geenivirheestä, eli olevan geneettisesti sairaita ja molempien koirien oireet sopivat varastoitumissairauteen. Tutkimus on vielä aktiivisesti käynnissä löydetyn geenivirheen vaikutusten selventämiseksi. Tutkimuksen yhteydessä Hannes Lohen tutkimusryhmän DNA-pankin lagottonäytteet (~800 näytettä) on tutkittu löydetyn geenivirheen suhteen ja koirakohtaiset tulokset tullaan luovuttamaan omistajille lähitulevaisuudessa.

On huomattavaa, että samankaltaisia oireita voivat aiheuttaa myös muut keskushermosto-sairaudet. Esimerkiksi pikkuaivorappeumassa eli pikkuaivojen abiotrofiassa todetaan eteneviä pikkuaivo-oireita. Myös Lagottojen pentuiän epilepsiassa osalla potilaista on tärinäkohtausten välillä myös pikkuaivo-oireita. Diagnoosia ei voi siksi tehdä pelkän oirekuvan perusteella. Lagottojen pikkuaivorappeuman perinnöllistä syytä ei vielä tunneta, mutta myös tätä selvitetään geenitutkimuksilla. Lisäksi geenitutkimukseen on kerätty näytteitä aikuisiän epilepsiaa sairastavista lagotoista. Mikäli koirallasi epäillään eteneviä pikkuaivo-oireita tai aikuisiän epilepsiaa, niin ota yhteyttä tutkijoihin.

 

Tarja Pääkkönen (os. Jokinen), Kliinisen hevos- ja pieneläinlääketieteen laitos /Yliopistollinen eläinsairaala/Neurologia, [email protected]

Hannes Lohi, Geenitutkimusryhmän johtaja, [email protected]

Eija Seppälä, geenitutkimusryhmä, [email protected]

Kaisa Kyöstilä, geenitutkimusryhmä, [email protected]

Pernilla Syrjä, Peruseläinlääketieteen laitos/Patologia, [email protected]



Uusi hermorappeumasairaus ja sitä aiheuttava geenivirhe tunnistettu
16.4.2015


Professori Hannes Lohen (HY ja Folkhälsan) ja Tosso Leebin (Bernin yliopisto) tutkimusryhmien johtama kansainvälinen hanke yhteistyössä Helsingin yliopiston Eläinlääketieteellisen tiedekunnan neurologiaan ja patologiaan erikoistuneiden eläinlääkäreiden kanssa ovat tunnistaneet koirista uuden hermorappeumasairauden ja siihen liittyvän toimintahäiriön ATG4D-geenistä. Tutkimustulokset avaavat uusia näkymiä hermosolujen toimintaan ja parempien hoitomuotojen kehittämiseen hermorappeumasairauksiin. Lisäksi ATG4D-geenia voidaan pitää ehdokasgeeninä ihmisillä esiintyviin vastaavantyyppisiin  rappeumasairauksiin. Tutkimus julkaistiin arvostetussa PLoS Genetics –lehdessä15.4.2015.

Suomalais-sveitsiläinen tutkimusyhteistyö on johtanut läpimurtoon Lagotto Romagnolo -rotua koskevassa aivotutkimuksessa. Lagotto Romagnolo on Italiasta maailmalle levinnyt mm. tryffelien etsitään käytetty koirarotu.  Rotu on ollut geenitutkijoiden kiinnostuksen kohteena siinä esiintyvien erilaisten periytyvien hermostosairauksien vuoksi. Nyt julkaistu tutkimus paljastaa rodusta uudentyppisen hermorappeumasairauden, jonka patologiset löydökset näkyvät keskushermoston lisäksi myös monissa muissa elimissä. Sairaat koirat kärsivät pääasiallisesti pikkuaivojen toimintahäiriöistä, joka näkyy liikekoordinaation puutteena. Osalla sairaista koiria esiintyy myös epänormaaleja silmänliikkeitä sekä käytösmuutoksia. Sairauden alkamisikä vaihtelee neljästä kuukaudesta neljään vuoteen.

Geenilöytö avaa näkymiä hermorappeumien syihin

Geneettiset tutkimukset paljastivat hermorappeumaa sairastavilta koirilta yhden emäksen muutoksen ATG4D-geenissä. ATG4D-geenin toiminta liittyy erityiseen solunsisäiseen ”puhdistusjärjestelmään” eli autofagosytoosimekanismiin, jonka välityksellä solu hajottaa esimerkiksi vaurioituneita soluelimiä ja pitää yllä solujen normaalitoimintaa. Mekanismi on tärkeä myös solujen ravintoaineiden kierrättäjä haastavammissa olosuhteissa kuten nälkiintymisen aikana. Sairaiden koirien aivokudoksesta löytyikin merkkejä autofagosytoosin häiriintymisestä.

ATG4D-geeniä ei ole aiemmin liitetty perinnöllisiin sairauksiin ja sitä voidaan pitää näiden tutkimustulosten myötä hyvänä ehdokasgeeninä ihmisillä esiintyviin vastaavantyyppisiin  rappeumasairauksiin. ”Uusi geenilöytö mahdollistaa varsinaisen tautimekanismin selvittämisen yksityiskohtaisemmin ja auttaa samalla ymmärtämään hermoston normaaleja toimintamalleja. Tutkimuksella voi olla laajempaakin merkitystä hermorappeumien ymmärtämisessä ja hoitamisessa tulevaisuudessa”, iloitsee professori Hannes Lohi. Koiramallia voi olla  mahdollista tulevaisuudessa hyödyntää myös uusien terapiamuotojen kehittämisessä.

Geenitesti auttaa jalostuksessa ja diagnostiikassa

Tutkimuksen tulokset ovat jo suoraan edistäneet Lagotto Romagnolo –rodun terveyttä geenivirheen kantajien tunnistamiseksi kehitetyn geenitestin välityksellä. ”Geenitesti auttaa jalostusvalintojen lisäksi myös eläinlääkäreiden diagnostiikkaa. Rodussa esiintyy samankaltaisia hermostosairauksia ja geenitestiä voi hyödyntää niiden erotusdiagnostiikassa. Tämä edistää myös vielä ratkaisemattomien hermostosairauksien geenikartoituksia rodussa”, kertoo artikkelin ykköskirjoittaja, väitöskirjatutkija Kaisa Kyöstilä. Tutkimus on osa hänen pian valmistuvaa väitöskirjatyötään.

Tutkimusprojekti on hyvä esimerkki kliinisen ja perustutkimuksen yhteistyöstä, sillä hankkeessa oli mukana tutkijoita mm.  Eläinlääketieteellisen tiedekunnan neurologian ja patologian yksiköistä sekä eläinneurologeja eri puolilta Eurooppaa.  

Professori Hannes Lohen johtama tutkimusryhmä toimii Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessa ja lääketieteellisessa tiedekunnassa sekä Folkhälsanin tutkimuskeskuksessa. Professori Lohen tutkimusta ovat tukeneet mm. Helsingin yliopisto, Suomen Akatemia, Sigrid Juseliuksen säätiö, Euroopan tiedeneuvosto, Biocentrum Helsinki, Jane ja Aatos Erkon Säätiö sekä Folkhälsanin tutkimuskeskus.

Yhteystiedot:

Professori Hannes Lohi

Tel.+358 9 19 25085

E-mail: [email protected]

Alkuperäinen artikkeli:

K Kyöstilä, P Syrjä, V Jagannathan, G Chandrasekar, TS Jokinen, EH Seppälä, D Becker, M Drögemüller, E Dietschi, C Drögemüller, J Lang, F Steffen, C Rohdin, KH Jäderlund, AK Lappalainen, K Hahn, P Wohlsein, W Baumgärtner, D Henke, A Oevermann, J Kere, H Lohi, T Leeb. A Missense Change in the ATG4D Gene Links Aberrant Autophagy to a Neurodegenerative Vacuolar Storage Disease. PLOS Genet. 2015. DOI: 10.1371/journal.pgen.1005169.