Lagotoilla esiintyneitä sairauksia

Kaikista seuraavista  sairauksista huolimatta lagotto on terve rotu. On kuitenkin hyvä tiedostaa erilaisia ongelmia, mitä rodussa voi ilmetä. Kaikkien vaivojen periytyvyydestä ei voida sanoa eikä kaikkien periytymismekanismeja edes tiedetä varmuudella. Jos katsoo muunmaalaisten kuin suomalaisten koirien tutkimustuloksia, kannattaa huomioida, että eri maissa voi olla hieman erilaiset tutkimustavat ja vikojen asteikkokin voi poiketa suomalaisesta asteikosta. 

Lagottojen kertymäsairaus
Lagotoilla on havaittu uudentyyppistä kertymäsairautta. Sairastuneiden Lagottojen oireet ovat alkaneet 4kuukauden – neljän vuoden iässä. Oireet ovat eteneviä ja vaikuttavat etenevän nopeammin niillä koirilla, joilla oireet ovat alkaneet nuoremmalla iällä. Tyypillisimpiä ovat pikkuaivo-oireet (kuten kävelyssä ataksia eli koira kävelee kuin humalainen). Osalla koirista on myös esiintynyt nystagmusta eli silmien nykivää liikettä, joka on etenkin oireiden alkuvaiheessa ollut ajoittaista, kohtauksenomaista. Oireiden edetessä osalla koirista on havaittu myös käytösmuutoksia, kuten levottomuutta tai aggressiivisuutta.
Patologialla varmistettujen tapausten aivosoluista on löytynyt toistaiseksi tunnistamatonta kertymämateriaalia, jota on myös havaittu muiden kudoksien soluissa (esimerkiksi eturauhasen soluissa). Kertymämateriaalin laadun suhteen on tehty paljon jatkotutkimuksia (erikoisvärjäyksiä ja elektronimikroskopiaa), jotta pystyisimme tarkentamaan kertymän luonteen.
Patologisesti varmistettuja tapauksia on Suomessa tähän mennessä neljä. Lisäksi Ruotsissa ja Sveitsissä on todettu kummassakin yksi patologisesti vahvistettu tapaus.
Kertymäsairauteen on löydetty geenivirhe ja se pystytään kartoittamaan geenitestillä eli sairastuvia koiria ei käytetä jalostukseen.

Lagottojen pentuiän epilepsia
Pentuiän epilepsia alkaa yleensä 5-8 viikon iässä ja kestää kolmisen viikkoa.
Oireisiin kuuluu kohtauksenomainen tärinä, jonka aikana koko pentu tai vain pää tärisee. Kohtausten välillä joillain pennuilla esiintyy mm. ataksiaa (pentu vaikuttaa hieman humalaiselta). Suurin osa pennuista on kohtausten välillä normaaleja. Itse kohtauksien aikana useimmat pennut ovat tajuissaan, mutta jotkut sairastuneista voivat myös reagoida huonosti tai ei ollenkaan esimerkiksi omistajan puheeseen tärinäkohtauksen aikana. Kohtausten loppuessa koira vaikuttaa normaalilta. Pennut ovat muuten reippaita ja niiden mentaalinen tila on normaali.
Lagottojen pentuiän epilepsiaan on löydetty geenivirhe. Epilepsia periytyy peittyvästi eli koirat voivat saada kolmea eri terveysstatusta geenivirheen suhteen:
NORMAALI = ei geenivirhettä
KANTAJA = heterotsygootti geenivirheen suhteen (toisessa kromosomissa geenivirhe)
SAIRAS = homotsygootti geenivirheen suhteen (molemmissa kromosomeissa geenivirhe)Epilepsiakoiria syntyy pentueeseen, jos molemmat vanhemmat ovat kantajia tai sairaita. Jos vanhemmat ovat geenivirheen kantajia, keskimäärin neljäsosa pennuista sairastuu, puolet pennuista kantaa tautigeeniä ja neljäsosalla ei ole geenivirhettä lainkaan.

Cerebella abiotrophy
Pikkuaivojen rappeumasairaudessa pikkuaivojen hermosolut kuolevat ennenaikaisesti - useimmiten alle vuoden ikäisellä koiralla joka johtuu niiden solurakenteiden sisäisestä rappeutumisesta. Tarkoin määrätty solujen sisäinen rappeutuminen ei ole tiedossa ja useimmissa tapauksissa rappeutuminen johtuu periytyvästä geenivirheestä. Tämä diagnoosi voidaan vahvistaa vain ruumiinavauksella 
Tätä sairautta on todettu yhdellä tai kahdella lagotolla Suomessa ja sitä ei ole voitu varmasti diagnosoida vaan diagnoosina lukee päätelmä. 
 

Lonkkanivelen kasvuhäiriö  (HD=hipdysplasia)
Dysplasia on lonkkanivelen kasvuhäiriö, joka johtaa lonkkamaljakon ja reisiluun pään nastan väliseen löysyyteen. Se periytyy polygeenisesti ja alkaa jo pikkupentuvaiheessa. Dysplasian kehittymiseen vaikuttavat pennun perimä, ruokinta ja liikunta.
Suomessa lonkat jaotellaan seuraavasti; A = terve, B = rajatapaus, C = lievä, D = keskivaikea ja E = vaikea. Lagoton kevyen rakenteen vuoksi pelkkä matala lonkkamalja ei aiheuta ongelmia, mutta vialliseen lonkkaan voi rasituksen ja iän myötä kehittyä kivulias nivelrikko. Se kehittyy kuluman seurauksena aiheuttaen liikeratojen lyhenemistä ja ontumista. Nivelrikkoisen koiran käyttöä on säännösteltävä oireiden mukaan. Hyvä lihaskunto antaa kuitenkin tukea löysille lonkille. Varsinkin käyttökoiralle terveet lonkat ovat tärkeät! Lagotoilla on jonkin verran lonkkaniveldysplasiaa ja olisi toivottavaa, että koirat lonkkakuvattaisiin 1,5-2 vuoden iässä. On tärkeää, että muutkin koirat kuin jalostukseen käytettävät kuvattaisiin, jotta pystytään seuraamaan vian yleistymistä rodussa.

Cataract (perinnöllinen harmaakaihi)
Lagotoista on löydetty muutama cataracta -tapaus. Cataraktassa on eri muotoja, joissa oireiden haittaavuus vaihtelee.
Silmän mykiön tai sen kapselin menettäessä läpinäkyvyytensä puhutaan sairaudesta harmaakaihi eli katarakta. Harmaakaihimykiö turpoaa ja sen optiset ominaisuudet muuttuvat niin, että valo ei esteettä pääse verkkokalvolle. Harmaakaihi esiintyy erilaisina samentumina mykiössä ja samentuma voi sijaita mykiön etu- tai takakapselissa tai niiden alla tai tuntumassa. Näkökyvyn huonontuminen riippuu samentuman määrästä.

Kaihi voi olla jonkin tapaturman tai sairauden (sokeritauti) seuraus. Vanhoilla koirilla silmän mykiö myös menettää optisia ominaisuuksia ja koiralla on ns. vanhuuden kaihi. Nuorilla pennuilla esiintyvä kaihi on joko seurausta emän kantoaikana sairastamasta sairaudesta tai silmän kehityshäiriöstä.

Nuorilla koirilla (1-6 vuotta) esiintyvä kaihi on yleensä perinnöllistä (ns. juveniili kaihi). Tutkijoiden mukaan kaihi periytyy dominoivasti, mutta vaihtelevalla läpilyöntikyvyllä. On myös esitetty kaihin periytyvän väistyvästi.
 

Ylimääräisiä ripsiä silmäluomen sisäpuolella
Koirille voi kasvaa silmäluomen sisäpuolelle ylimääräisiä ripsiä eri tavoilla.
1. Distikiasis aiheutuu luomen reunan talirauhasten muuttumisesta karvaa kasvaviksi soluiksi. Ne sijaitsevat 4-6 mm luomen reunan sisäpuolella. Kukaan ei tiedä miten tämä muutos periytyy, mutta varmaa on, että se periytyy. Eri yksilöillä vaiva on erilainen, joillakin on vain 2. yksi muuntunut talirauhanen ja 3. toisella kaikki rauhaset ovat muuntuneet. Kyseeseen voisi ehkä tulla polygeeninen periytymistapa sillä perusteella, että vaivan vakavuus vaihtelee paljon kuten lonkkaviassa. Koska asiasta ei kuitenkaan ole olemassa tutkimustietoa, on polygeenisyys vain villi arvaus. Distikiasis on lagotoilla melko yleinen , mutta suurimmalla osalla se on lievä, eli 1-muutama haiven kasvaa luomen reunan sisäpuolelle ja nämä eivät haittaa koiraa..
2. Cilia aberranta on sairaus, jossa luomen reunaan kasvaa karvoja. Karvat hankaavat sarveiskalvoa ja voivat aiheuttaa silmävuotoa, silmän aristelua ja sarveiskalvohaavaumia. Joskus karvat ovat niin pehmeitä, etteivät aiheuta oireita. Oirehtivilta koirilta karvat poistetaan yleensä polttohoidolla. Sairaus tulee huomioida jalostusvalintoja tehtäessä koska sen on todettu olevan perinnöllinen sairaus.

Retinan dysplasia (RD). Rakenteellinen kehityshäiriö verkkokalvossa. Multifokaali / fokaali RD on paikallinen poimumainen / rosettimainen muutos verkkokalvolla. Muutos voi olla yksittäinen tai niitä voi olla useita. Geograafinen RD on laaja, paikallinen verkkokalvon poimuja ja ohentumia sisältävä muutos. Totaali RDssa koko verkkokalvo on irtautunut. 
5. Papillan hypoplasia / mikropapilla. Näköhermonpää on puutteellisesti kehittynyt. 
Yhdellä lagotolla on tavattu  Geograafinen RD-sairaus.
Saki Paatsama esittää kirjassaan "Terve ja sairas koira" että tämä verkkokalvon kasvuhäiriö on synnynnäinen ja periytyy resessiivisesti. Vakavimmassa muodossa verkkokalvo voi irrota silmänpohjasta ja aiheuttaa sokeuden.

Iho-ongelmia ja ruokavalio-ongelmia
Kutinaa ja punoitusta lagoton ihossa eri puolella kehoa tai "neuroottista" tassujen nuolemista esiintyy. Koira nuolee tassuja, vaikka niissä ei näy mitään ihottumaa. Joillain lagotolla on pälvikaljua ajoittain, mutta karva kasvaa vähitellen entiselleen.
Jotkut lagotot ovat vehnävapaalla ruokavaliolla, jopa yksilöitä joilla on todettu keliakiaa löytyy.

Täytyy myös muistaa, että 95 % erilaisista allergioista on stressin aiheuttamia, eli jos koirallasi on jotain näistä oireista kannattaa ensin selvittää onko lagottosi ”perheesi pomo” eli saa liikaa vastuuta tai miettiä onko jotain muuta stressin aiheuttajaa ja puuttua ensin näihin ongelmiin! 

Kilpirauhasen vajaatoiminta
Kilpirauhasen vajaatoiminnan oireita ovat mm.: lihavuus, nartulle ei tule juoksua, aggressiot, apaattisuus, pehmeä karvan laatu tai pälvikaljuus. 
Voidaan suhteellisen helposti diagnostisoida verikokeen avulla ja hoitaa lääkityksellä 
Lienee perinnöllinen tauti joka voi "hypätä" jonkun sukupolven yli.
Olen kuullut, että yksi lagotto sairastaisi tätä tautia, mutta aivan varma en ole asiasta.

Autoimmuunisairaudet 
Autoimmuunisairaudet pitävät sisällään laajan skaalan eri sairauksia, kuten  allergioita, anemioita, Cushingin taudin jne.. Nämä ovat onneksi toistaiseksi olleet hyvin harvinaisia eli tietooni on tullut yksi sairaustapaus. Autoimmuunisairauksien perinnöllinen tausta ei aina ole selvillä. Kuitenkin usein taustalla on perinnöllinen alttius sairastua, mutta jokin ympäristötekijä myöhemmin laukaisee itse sairauden.

Kivespuutokset
(chryptorchid/monorchid) Lagotoissa on jonkin verran uroksia, joilta toinen tai molemmat kivekset ovat jääneet laskeutumatta. Laskeutumattomat kivekset eivät useinkaan tuota elinkykyisiä siittiöitä ja niissä on myös merkittävä kiveskasvaimen riski. Tämän vian tausta on polygeeninen ja vaikka se ilmenee vain uroksilla, myös narttu vikaa periyttää, joten kivesvikaa aikaansaavia geenejä voivat viedä eteenpäin sekä uros että narttu.

Häntämutka 
Lagotoilla tavataan jonkin verran häntämutkia.  Häntämutkan ei tiedetä vaikuttavan kuitenkaan negatiivisesti koiran terveyteen. Häntämutkiin on kiinnitetty huomiota lähinnä syystä, että häntä on osa selkärankaa ja hännässä ilmenevän mutkan on ajateltu mahdollisesti voivan ilmetä seuraavissa sukupolvissa esimerkiksi muussa kohdassa selkärankaa. Tästä ei kuitenkaan löydy tutkimustietoa, jossa olisi osoitettu näin tapahtuneen.

Hammaspuutokset, purentaviat
Rodussa tavataan jonkin verran hammaspuutoksia, joista yleisimpiä ovat yksittäisten premolaarien puutokset. Hammasvikojen lisäksi on tavattu purentavikoja. Onneksi näiden vaikutus koiran terveyteen on yleensä vähäinen, mutta nämä edustavat rakenteellista vikaa eikä niitä tulisi täysin unohtaa. Useiden välihampaiden puuttuminen heikentää leukaluun kestävyyttä kyseisestä kohdasta. Purentaviat (voimakas alapurenta ja hammaspuutokset) voivat tulla vastaan ketä hyvänsä kasvattajaa. Näiden vikojen geneettinen tausta on todennäköisesti polygeeninen eli niihin osallistuvat useat geenit, jotka peritään molempien vanhempien puolelta, joko molempien puolelta yhtä lailla tai toiselta voimakkaammin kuin toiselta. Tämä tekee näiden jalostamisen pois melko vaikeaksi. Purentavikoja ja hammaspuutoksia pyritään vastustamaan jalostusyksilöiden valinnalla.