Kasvattaja
Virallisesti pennun kasvattajaksi merkitään omistamallaan narttukoiralla pentueen teettänyt henkilö / henkilöt. Virallinen kasvattaja antaa pentueelle hyvät lähtökohdat elämää varten. Kasvatustyö alkaa siitä, että suunnitellaan narttukoiralle pentueen tekoa ja valitaan sopiva uros. Emän odotusaikana on erittäin tärkeää emän hoito. Niin kuin olemme usein sanoneet. "Sitä on pennut mitä emä syö". Ja tämä tarkoittaa sitä, että emää on syötettävä jo odotusaikana huomattavasti paremmalla ruoalla. On taattava, että pennut saavat hyvät lähtökohdat elämään. Pentujen synnyttyä on huolehdittava sekä emästä, että pennuista luovutusikään asti. Kuitenkaan hyvän kasvattajan työ ei pääty vielä tähän. Hyvä kasvattaja on uusien omistajien tukena niin hyvissä kuin huonoissakin asioissa, pennun kotiutumisesta koko sen elämän ajan, sikäli kun pennun omistajat ovat halukkaita yhteistyöhön. Kasvatustyö Kun hyvä perusta pennun elämälle on tehty virallisen kasvattajan luona tulee muistaa, että se todellinen kasvatustyö tehdään pennun kodissa, ei kasvattajan luona. Pennunottaja on avaintekijä siihen, millainen pennusta tulee aikuisena. Useimmat käyttäytymishäiriöiksi määritellyt ongelmat syntyvät koiran kasvuiässä, joten vastuu koiran kasvatuksesta uudessa kodissa on melkoinen. Kasvatus ja koulutus Kasvatusta ja koulutusta ei saa koskaan sekoittaa keskenään, sillä ne ovat kaksi täysin eri asiaa, vaikka ne ajoittain sivuavat toisiaan hyvinkin läheltä. Kasvatus on koiran jokapäiväistä elämää, joka alkaa koiran syntyessä. Alussa kasvattajina ovat koiran emo, pentuesisarukset ja pennun syntymäympäristön eri tekijät. Myöhemmin samaa virkaa hoitavat pennun uusi koti, elinympäristö ja omistaja. Uudesta omistajasta pitäisikin tulla pennun elämän keskipiste. Pitää muistaa että pentu joka tulee uuteen kotiin ei ole mikään pieni vauva vaan esikouluikäinen pieni koira jota pitää alkaa kasvattamaan siitä päivästä kun se uuteen kotiin tulee. Ja niin kuin olemme aina sanoneet pennun tulee tietää paikkansa, eli se on alimpana lauman jäsenenä. Mielellään koira johtajan roolinkin perheessä ottaa, mutta sen jälkeen koiran elämä on hyvin ristiriitaista, se kun ei osaa käydä jääkaapilla hakemassa itselleen ruokaa. Koiranpentu on hyvin kasvatettu, kun se osaa ehdottoman varmasti käskyt tänne ja ei. Pennun luoksetulo-opetus aloitetaan sisällä, rauhallisessa tilanteessa. Kutsu pentua innostavalla äänensävyllä luoksesi ja heti sen tultua kosketusetäisyydelle palkitse se makupalalla ja hyväilyillä. Toista harjoitusta sattumanvaraisesti pitkin päivää äläkä anna makupaloja muissa tilanteissa. Anna koiran ruokakin palkkioksi luokse tulosta. Muista, että koiranpennun tulee totella ihmisemonsa kutsua yhtä varmasti kuin villikoiran- tai sudenpennun omansa. Villissä luonnossa vitkastelu voi johtaa hengenlähtöön, niin myös pahimmassa tapauksessa kotikoirallakin. Ei-sana on aivan yhtä tärkeä kuin tänne-sanakin. Tällä kieltosanalla on tarkoitus saada pentu lopettamaan se toiminta, jota se parhaillaan on ollut tekemässä (esim. kenkien pureminen). Jos kielto ei tehoa, ota pentua niskasta kiinni ja ravista napakasti toistaen ei-sanaa. Pennun säikähtäessä ja ehkä vinkaistessakin siirry pois pennun luota ja kutsu sitä ystävällisesti. Kun pentu tulee, kehu ja helli sitä. Tämä kaikki on loogista toimintaa. Luonnossakin emo murahtaa liian raisulle pennulle (murahduksen vastatessa ei-sanaa) ja jos pentu ei tottele, emo ottaa sitä niskasta kiinni ja ravistaa nopeasti. Rankaisemisen jälkeen emo siirtyy pois pennun läheisyydestä ja "teeskentelee" välinpitämätöntä, jolloin pentu epävarmana tulee emonsa luo hakemaan hyväksyntää. Kun kieltäjänä on perheen lapsi kannattaa ei sanan sijasta murahtaa niin kuin emokin tekee. Lapsen ääni on usein niin kirkas, että pentu ei ymmärrä sitä kielloksi. Jos koirasi tottelee käskyjä tänne ja ei, voit liikkua missä tahansa koirasi kanssa, sinun ei todellakaan tarvitse pelätä uusia paikkoja eikä tilanteita. Ja missä liikutkin saat varmasti kehuja hyvin käyttäytyvästä koirasta. Koulutus on erilaisten temppujen opettamista koiralle: istu, maahan, nouda, seuraa, paikalla jne. Lagotto on erittäin pehmeä, herkkä ja oppivainen koira. Koska lagotto rakastaa älyllistä toimintaa ja kaiken uuden oppimista, kannattaa lagotolle mielestämme opettaa erilaisia temppuja. Suurin osa niistä onkin sellaisia joista on hyötyä elämän eri tilanteissa. esim. yllä mainitut. Mutta on aivan hauska opettaa koiralle lisäksi myös jotain aivan muuta, ehkäpä vähän hassuakin. Kun menet koirasi kanssa kylään ja sanot jossain vaiheessa koiralle esim. nuku, menee koira heti selälleen, pistää silmät kiinni ja on nukkuvinaan, tai ihan mitä vaan omistajan mielikuvitus keksiikin. On siinä ihmisillä ihmettelemistä kuinka se tuonkin ymmärtää. Aussi on huomattavasti kovempi luonteinen - siis terrieri, mutta se rakastaa myös uuden oppimista. Aussipentu kuitenkin on niin vilkas, että se ei jaksa opiskella kovinkaan kauaa samaa asiaa. Yht´äkkiä se keksii mielestään tosi mahtavan jutun - ja sillä hetkellä on isännän/emännän jutut unohtuneet. Se ei tarkoita kuitenkaan sitä, ettei aussiakin saisi oppimaan. Se vain vaatii hieman pitempää pinnaa ja myös aimo annoksen huumorintajua. On huomattava, että ausseista löytyy myös TOKO-valioita (tottelevaisuuskoulutus) ja agilitykentällä niitä tapaa myös paljon . Vaihtoehtona omalle omistuskoiralle on hankkia sijoituskoira. Tällöin maksat koirasta ns. vakuusmaksun sijoituskoiraa luovutettaessa, jonka kuitenkin sijoitusomistaja saa takaisin mikäli luovuttaja käyttää koiraa jalostukseen.
Vastineeksi pennusta kasvattaja haluaa ensimmäisen pentueen. Tämä tarkoittaa, että kasvattaja astuttaa nartun, ottaa sen synnyttämään luokseen ja omistaa pentueen kaikki pennut. Mikäli kyseessä on uroskoira, se voi astua sovitun määrän narttuja ennen kuin siirtyy kokonaan sijoitusisännän omistukseen. Usein kasvattaja myös pidättää itsellään näytteillepano-oikeuden, koska sijoitukseen annetaan yleensä pentueen paras pentu ja näyttelyistä kasvattaja saa tunnustusta hyvästä kasvatustyöstä. Yleensä kasvattaja sijoittaakin koiran perheeseen joka on kiinnostunut näyttelytoiminnasta. Sijoituskoirasta tehdään erillinen sijoitussopimus sijoitusisännän ja koiran kasvattajan välillä. Tähän käytetään Suomen Kennelliitosta saatavaa sopimuspohjaa, jossa on kattavasti huomioitu kaikki huomioon otettavat asiat, mutta jätetty myös mahdollisuus yksilöllisten ehtojen laatimiseen. Kasvattajalla on jalostusoikeus kunnes sijoitussopimuksen ehdot on täytetty. Yleensä jalostusoikeus pysyy kasvattajalla kunnes koira täyttää 3 tai 4 vuotta, mutta toisinkin voidaan sopimuksessa määritellä. Ja jalostusoikeus tietenkin poistuu kun sopimuksessa määritelty pentue on syntynyt. Usein voi käydä myös niin, että kasvattaja ei olekaan halukas käyttämään koiraa lainkaan jalostukseen (esim. koira ei ole kehittynyt toivotulla tavalla). Tällöin kasvattaja ei vain käytä jalostusoikeutta ja koira siirtyy sijoitusperheen omistukseen sovitun määräajan kuluttua. Se, joka ottaa itselleen sijoituskoiran, vastaa koiran hoitokuluista, ruoasta yms. jokapäiväisistä menoista eli vastuu on tässä suhteessa kuten omistuskoiran kanssa. Ilmaista koiraa ei ole olemassakaan eli sijoituskoirasta aiheutuvat lopulliset kulut ovat vähintäänkin yhtä suuret kuin ostokoiran (usein jopa suuremmat, koska sijoituskoiran ottaja on usein velvoitettu käyttämään koiraa näyttelyissä). Miksi kasvattaja sitten sijoittaa koiran? Lähes poikkeuksetta sijoitettava pentu on lupaava yksilö, jota kasvattaja haluaisi käyttää jalostukseen. Usein kasvattajalla on kuitenkin itsellään jo "koti täynnä koiria", joten näille tulevaisuuden lupauksille tarvittaisiin jokin muu kasvupaikka ja tässä tilanteessa sijoitus on usealle kasvattajalle se paras ratkaisu. Kasvattaja haluaa lisää jalostusmateriaalia tästä sijoitettavasta koirasta, mutta muuten hän olisi valmis antamaan koiran jollekin toiselle. Minulla on se onni, että voin olla kotona ja tämän vuoksi voinkin hoitaa koiriani aina täysipainoisesti.
Kaikki koirani ovat kotikoiria, eli minulla ei ole erillistä kennelrakennusta koirille. Näin pystyn kokoajan ohjaamaan ja hoitamaan niitä. Pihani on aidattu jossa ne voivat oleskella niin paljon kuin haluavat. Remmilenkkejä teen niiden kanssa kerran päivässä ja lisäksi kerran päivässä ne saavat juoksennella vapaana läheisessä metsässä. Ruokana käytämme koirillemme lähinnä Royal Canin sekä James Wellbeloved koiranruokia. Lisäksi ne saavat reilusti raakaa lihaa sekä juureksia. Ulkoilla koirani saavat niin paljon kuin haluavat, kesäisin ovet ovatkin aina avoinna, mutta talviaikaan olen naureskellen todennut olevani portsari. Yksi sisään, kaksi ulos, kaksi sisään kolme ulos... Kaikki koirani viettävät normaalia koiran elämää, osa koirista viihtyy hyvin saunassa ja kun ne näkevät minun lähtevän kylpytakki päällä saunaan, on vauhti päällä, että varmasti on ensimmäisenä saunan ovella odottamassa. Välillä tungos on niin valtava, että minulla on täysi työ mahtuakseni itse ylälauteille. PENNUT Pennut syntyvät makuuhuoneessani jossa ne viettävätkin turvattua ja rauhallista elämää ensimmäiset kolme viikkoa. Näin pystyn niitä valvomaan 24h/vrk. Ensimmäisen viikon aikana pyrin pitämään makuuhuoneen lämmön reilussa 24-30 asteessa. Myönnettäköön, että itsellä on tosi vaikea nukkua tällaisessa "saunassa", mutta se on erittäin tärkeää pienille pennuille. Madotan pennut ja emän säännöllisesti kahden viikon välein. Kolmen viikon iässä pentujen elintila laajenee. Näin ne tottuvat kaikkiin kodin ääniin jo pennusta. 3-4 viikon iässä pennut alkavat syödä myös kiinteää ruokaa. Totutan ne heti hyvin liotettuun Royal Canin penturuokaan koska näin ne varmasti saavat kaikki vitamiinit ja muut tärkeät hivenaineet kasvua varten. Kuivamuonan lisäksi pennut saavat päivittäin raakaa jauhelihaa tai kanaa sekä tietysti piimää tai viiliä. Puuroa jauhelihan kanssa emme pennuille anna. Olisihan se edullista penturuokaa, mutta itse en tätä kannata koska puurossa ei varmaankaan ole kasvulle tarvittavia vitamiineja. Viiden viikon iästä opetan pennut ulkoilemaan. Joka aamu ensimmäisenä kannamme kaikki pennut ulos aamupisulle. Ulkoilutan niitä päivittäin useita kertoja, aina kun ne heräävät, ruokailun jälkeen ja vielä viimeiseksi iltapisulle ennen nukkumaan menoa. Näin pennut ovat jo tottuneet tekemään pisut ja kakat ulos uuteen kotiin lähtiessä ja uusilla omistajilla on helppo työ jatkaa tätä opettamista kun hyvä alku sisäsiisteydelle on jo annettu kasvattajan luona. Punatassun pennut luovutetaan rekisteröityinä, madotettuina, tunnistusmerkittyinä ja eläinlääkärin tarkastamina. Lisäksi pennut on pentutestattu ja näin ne saavat yksilölliset ohjeet elämän alkutaipaleelle. Pennun mukana saatte tuhdin tietopaketin rodusta ja sen hoidosta sekä pienen "startti-pakkauksen". Kasvattaja liittää teidät myös niin halutessanne Suomen Lagottoklubin jäseneksi maksamalla ensimmäisen vuoden jäsenmaksunne. Jäsenyyden myötä kotiinne ilmestyy neljä kertaa vuodessa Lagotto-lehti, josta löytyy hyödyllistä ja hauskaa luettavaa. Pennun täytettyä 3-4 kuukautta voitte tuoda hänet ilmaiseen pentutrimmaukseen. Samalla on mahdollisuus vaihtaa kuulumisia ja mahdollisesti tavata myös pentuesisaruksia perheineen! Trimmaan kasvattejani myös jatkossa. Toivon muutenkin, että minulta pennun hankkineet pitäisivät jatkossakin yhteyttä. Kasvattajana olen valmis tarjoamaan apuni ja tukeni kaikissa yhteiselämänne vaiheissa. Mikäli haluat tietää enemmän, älä epäröi ottaa yhteyttä. Noudatan Suomen Kennelliiton Kasvattajasitoumusta Tässä muutama ajatus ennen lopullista päätöstä.
Muistathan, että koira on kaverinasi ehkäpä 15 vuotta, hyvällä tuurilla jopa pidempään. Sitouduthan hoitamaan koiraasi kaikki nämä vuodet. Rahan kulu ei lopu pelkkään koiran hankintaan, vaan oikeastaan vasta alkaa siitä. Muistathan, että koiran elämään kuuluu mm. hyvä ruokinta ja säännölliset rokotukset. Harrastukset koirasi kanssa maksavat myös jonkin verran. Oletko valmis lähtemään ulos lenkille koirasi kanssa säällä kuin säällä useamman kerran päivässä ja tämän lisäksi aktivoimaan ja kouluttamaan koiraasi. Mikäli vielä olet kiinnostunut pennusta niin toivoisin yhteydenottoa puhelimitse tänne Punatassulaan. En mielelläni vastaa sähköpostilla tehtyihin pentuvarauksiin, koska mielestäni suora kontakti on miellyttävämpi tapa keskustella mahdollisten uusien koiran omistajien kanssa. Toivoisin myös, että sinulla olisi mahdollisuus tulla tutustumaan minuun ja koiriini, koska tällä lailla luomme jo alusta alkaen hyvän kontaktin kasvattieni uusiin koteihin. Yhteystiedot Riitta Häyrynen Puh: 040 - 749 8603 |
Kategoriat
All
|