Agility

    














Agility                                                   
Janita Leinonen 

"Agility on kaikille avoin harrastusmuoto. Sen tarkoituksena on kehittää koirien motoriikkaa ja ohjattavuutta antamalla niiden suoriutua erilaisista esteistä. Se on kehittävää ja urheilullista ja edistää koirien yhteiskuntakelpoisuutta. Tämä urheilumuoto edellyttää koiran ja ohjaajan hyvää yhteisymmärrystä ja on parhaimmillaan parin täydellistä yhteistoimintaa." Näin kertoo agilityn sääntökirja. Tämä sekä koiralta että ohjaajalta taitoa vaativa laji on noussut kymmenessä vuodessa maamme suurimmaksi koiraharrastukseksi. Ja tuskinpa mikään laji tulee, ainakaan lähitulevaisuudessa, syrjäyttämään agilitya sen suosiossa. 

Suomen suosituin koiraharrastus 

Virallisia kisoja Suomessa on järjestetty vuodesta –87 lähtien. Viisi ensimmäistä vuotta kilpailukasvukäyrä oli loiva, mutta vuodesta –92 se on kääntynyt osoittamaan 50 % vuosikasvua. Viisi vuotta sitten agility ohitti tokon koesuoritukset ja vuotta myöhemmin pk-kokeiden kokonaismäärän. Sekarotuisten mukaantulo nosti suoritusmäärää vielä kuudella prosentilla. Näin suuri ihmismäärä ei voi olla väärässä, kyseessä on ehdottomasti hauskin koiraharrastuslaji! 

Ei ole kahta samanlaista 

Koirat suorittavat erilaisia esteitä radalla ohjaajan käskyjen tai neuvojen mukaan. Rata on 20 x 40 m ja suoritettavia esteitä tulee radalla n. 16-20. Tuomari saa asettaa esteet haluamaansa järjestykseen ja vielä määrätä missä järjestyksessä ne suoritetaan. Tämän jälkeen ohjaajilla on mahdollisuus tutustua rataan viiden minuutin ajan ilman koiraa. Käytännössä on siis mahdotonta, että koira koskaan elämänsä aikana tulisi suorittamaan täysin samanlaista rataa kahteen kertaan. Vaikka radan rakentaisi myöhemmin uudelleen, niin muutaman metrin heitto joidenkin esteiden välillä voi vaikuttaa ratkaisevasti suoritukseen ja ohjaukseen. Koira on aina vapaana suorittaessaan rataa ja siksi koiran tuleekin olla hyvin ohjaajansa hallinnassa ennen kilpailuihin menoa. 


Agility esteet 

Agilityyn kuuluvia esteitä ovat kontaktiesteet puomi, keinu ja A-este. Jokaisessa näissä esteissä on eri värillä maalattu osa sekä alussa että lopussa eli ns. kontaktialue. Koiran on kilpailuissa koskettava vähintään yhdellä tassulla jokaiseen kontaktialueeseen, muuten se saa viisi virhepistettä. Kontaktit tulee opettaa koiralle alusta asti huolellisesti, sillä tähän kompastuu monen koiran mahdollinen menestys. Koirien lempiesteiksi tavallisesti muodostuvat putki ja pussi, joiden läpi saa pyyhältää vauhdilla. 

Vaikein este monelle koiralle on pujottelukepit. Ne pitää aloittaa aina oikealta puolelta ja yhtään keppiä ei saa jättää väliin. Tätä estettä tulisi harjoitella niin kuin muitakin lähettämällä, vastaanottamalla, oikealta ohjattuna, vasemmalta ohjattuna, ohjaaja vieressä kulkien tai ohi juosten, puolen vaihdot edessä ja takana jne. Kuitenkin kilpailuissa näkee vielä kolmosluokan koiriakin, jotka on ohjattava pujotteluunsuorassa linjassa ja ohjaajan seurattava koiran vieressä sen suorittaessa niitä. Tämän vaikean esteen harjoitteluun kannattaa satsata aikaa, sillä se harjoitus palkitsee itsensä myöhemmin ja useita kertoja. Eniten radalla on hyppyesteitä. Tavallisten rimahyppyjen lisäksi käytetään muuria, rengasta ja pituushyppyä. Lisäksi rimahypyistä voidaan rakentaa okseri, kaksois- tai kolmoishyppy. Hyppääminen rasittaa rankasti koiran etupäätä ja liiallista hypyttämistä pitäisi välttää nuoren tai sairaan koiran kanssa. Lonkkavika, kyynärpää- ja polviongelmat voivat aiheuttaa koiralle turhaa tuskaa hypätessä. Riman tai muurin palikan pudottamisesta koira saa viisi virhepistettä. Monien tuomarien hylkäämä este, johon kuitenkin aina silloin tällöin törmää on pöytä. Koira on pöydällä tuomarin valitsemassa asennossa viiden sekunnin ajan. Esteen tekee vaikeaksi se, että monien koirien menohalut voittavat paikallaan pysymisen ja siksi pöydälle ei haluta mennä. 

Ihanneaika 

Tuomari määrittää jokaiselle radalle oman ihanneajan. Kun koira suoritus radalla kestää kauemmin kuin tuomarin määrittelemä ihanneaika on, se saa virhepisteen jokaisesta ylitetystä sekunnista. Radan enimmäisaika on kaksi kertaa ihanneaika ja jos koiran suoritus ylittää enimmäisajan, se hylätään. 

Virheitä ja hyllyjä 

Viisi virhepistettä koira saa kontakti ja hyppyvirheiden lisäksi mm. esteiden ohittamisesta tai niiden eteen pysähtymisestä. Näitä kutsutaan kieltovirheiksi ja niitä saa radalla tulla korkeintaan kaksi, kolmas johtaa suorituksen hylkäämiseen. Hylkäämiseen johtavat myöskin sopimaton käytös tuomaria tai koiraa kohtaan, enimmäisajan ylitys, väärän esteen suoritus, esteen väärästä suunnasta suorittaminen tai väliin jättäminen, esteen kaataminen ennen suorittamista, ohjaajan oikaiseminen esteen yli tai ali, koiran pysäyttäminen radalla ja koiran poistuminen kehästä. Lisäksi tavallisia ykkösluokassa kilpailevan hylkäämiseen johtavia syitä ovat koiralla kaulassa oleva panta, suorituksen aloittaminen ilman tuomarin lupaa, omistajalla kädessä oleva esine tai nami ja koiran tarpeiden tekeminen radalla. 

---