Koiraterapeutin ohjeet lagoton kasvatukseen

Olen Marjaana Mäkelä ja työskentelen koiraterapeuttina Uudenmaan alueella. Pidän vastaanottoa ja erilaisia koirakursseja Espoossa ja Nummelassa. Koiraterapeuttina olen työskennellyt vuodesta 2000. Vuosittain vastaanotoillani käy kuutisenkymmentä (joka vuosi enemmän) koiraa ongelmien takia ja kursseilla satoja erirotuisia ja –ikäisiä koiria.

Ensimmäinen vastaanotolleni tullut lagotto oli arka, seuraava omistajaa lähes terrorisoiva pomottaja. Tämä pomottajakoira ei antanut omistajalleen hetkeäkään rauhaa ja lenkillä se roikkui milloin omistajan käsissä, milloin vaatteissa.

Sitten alkoi tulla muitakin, kaikki joko arkoja tai liian riehakkaita. Rehellisesti sanottuna mieleeni hiipi ajatus: mikä saa ihmiset ottamaan lagoton? Yksi syy on varmaankin se, että moni asiakkaistani oli kuvitellut ottavansa oppivaisen ja ihmisiin kiintyvän koiran. Toinen saattaa olla ulkonäkö, lagottohan on hauskan ja erilaisen näköinen. Olen sellaistakin kuullut, että lagotot allergisoivat vähiten.

Oppivainen? Miksi sitten ongelmia? No siksi, että lagotto tosiaankin on oppivainen, mutta monelle liiankin fiksu. Lagotto oppii siis hyvin nopeasti, mistä narusta pitää vetää, että saa tietyn reaktion aikaiseksi. Tarkoittaa sitä, että ne oppivat erittäin helposti ei-toivottuja käyttäytymismalleja.

Lagoton aivokapasiteetti riittää paljoon, ja aivojumppaa pitäisi olla pennusta lähtien, jotta ongelmilta vältyttäisiin. Jos lagotolle jää liian paljon käyttämätöntä kapasiteettia, keksii se sille jotain käyttöä, ja siitä ne ongelmat sitten alkavatkin…. Kun omistaja yrittää ojentaa huonosti käyttäytyvää pentuaan, itsetietoinen ja omasta kehonreviiristään tarkka lagotto saa lisää vettä myllyynsä. Omistajan taltutteluyritykset koira tulkitsee haastamiseksi ja yrittää entistä innokkaammin päästä omaan tavoitteeseensa.

Pentukurssilleni tuli taannoin lagotonpentu, joka pikkuhiljaa oli alkanut käyttää hampaitaan omistajiin enemmän kuin ruoan tai luiden pureskeluun. Tämän koiran kanssa työskennellessäni huomasin, että se oppi asioita niin nopeaan tahtiin, etten meinannut perässä pysyä. Jos se sai itse käyttää päätään, hoksasi se heti, mitä pitää tehdä. Jos taas piti odottaa, tylsistyi se helposti ja alkoi mm. haukkua. Tämän pennun myötä aloin muuttaa alkuperäistä, hieman negatiivistakin, suhtautumistani lagottoihin.

Pidättyväisemmät ja arat lagotot ovat vaikeampia tapauksia kuin liian riehakkaat. Epävarmuus tietyissä tilanteissa johtunee osittain lagottojen rotuominaisuuksista, mutta suuri osa johtuu siitä, että omistajat eivät ole alusta pitäen osanneet olla tarpeeksi tarkkana pennun kanssa siinä, mitä saa ja mitä ei saa tehdä. Lagotot näyttävät herkästi käyttävän hampaitaan ihmisten pureksimiseen, jos asiaan ei puututa jo heti pentuvaiheessa. Myös koiran nostaminen ja muu pitäminen on joskus lagotoille vastenmielistä.

Yksi ongelma on se, että tietyissä, vaikeissa tilanteissa, omistaja ei käyttäydy johdonmukaisesti ja koiran mielestä johtajan tavoin. Koiramaailmassa johtajatyyppiä on sellainen yksilö, joka ei vähästä hätkähdä eli suhtautuu asioihin rauhallisesti ja eleettömästi. Tällaista johtajatyyppiä sen alapuolella olevat yksilöt mielistelevät. Ihmis-koiralaumassa asetelma on usein toisinpäin ja se aiheuttaa koirille päänvaivaa. Esimerkiksi lagoton protestoidessa raivokkaasti kynsienleikkuuta ja muita hoitotoimenpiteitä, lisää sekaannusta aiheuttaa se, että omistajakin hermostuu. Miksi ? Koska omistaja käyttäytyy tällöin päinvastoin kuin johtajatyyppi.

Jos tilanne on mennyt niin pahaksi, että on vaarana, että koira puree, täytyy aloittaa alusta ja edetä pienin askelin. Positiivinen vahvistaminen on paras konsti, hermostuminen ja koiran rankaiseminen vain pahentavat asiaa. Kostoa koira ei ymmärrä.

Lagotto ei välttämättä sovi jokaiselle ihmiselle niin kuin ei moni muukaan koirarotu, mutta jos haluaa harrastaa ja touhuta koiransa kanssa ja on valmis heti alusta satsaamaan koulutukseen, lagotto on ihan hauska vaihtoehto. Pitää vaan miettiä, kumpi on fiksumpi, koira vai omistaja.

Lagotonpennun kanssa ensimmäisestä päivästä lähtien muista:

selvitä tarkkaan, mitä saa, ja mitä ei saa tehdä

puutu hampaiden käyttöön heti

opeta trimmaus ja muut hoitotoimenpiteet heti: aluksi totuttamalla pentu siihen, että sitä kosketaan joka paikkaan ja että se on kivaa

palkkana kannattaa käyttää makupaloja = tehdä kaikesta kivaa koiralle

sosiaalista = vie pentua muuallekin kuin omalle pihalle

osallistu koirakurssille

opeta koirasi rentoutumaan ja sietämään tylsyyttä

jätä huomioimatta kaikki, mitä et halua koirasi tekevän ja palkitse kaikesta, jota haluat koirasi tekevän: leikit pennun kanssa ja se puree käsiäsi à lopeta leikki à pentu lopettaa puremisen à palkkaa makupalalla tai jatka leikkiä

Mukavia hetkiä karvanaamojen kanssa

toivottaa koiraterapeutti Marjaana Mäkelä,

www.koirakurssit.com